lauantai 24. elokuuta 2013

eeli aalto MINÄ MINUSTA

Harhailtuani jonkin aikaa facebookissa minun on mentävä itseeni. Selvitettävä kuka olen ja mitä se on kun ikä painaa. Jos joku väittää ettei ikä paina 8-kymppisenä, hän valehtelee tai on hoidon tarpeessa. Minua nuorempi tuttu sanoi ajokorttia uusiessaan lääkärille, ettei häntä vaivaa mikään. Lääkäri ei uskonut, vaan pani verikokeeseen. Paljastui diabetes ja molemmat silmät piti leikata ettei sokeutuisi kokonaan.

Se mitä jotkut erehtyvät kutsumaan vanhuuden viisaudeksi, on väsymystä. Kuka hyvänsä vaikuttaa viisaalta, jos älyää pitää suunsa kiinni. Minä en jaksa ottaa kantaa nyt parhaillaan riehuvaan epidemiaan, missä heilutellaan monivärisiä lippuja tai maalataan kynnet erivärisiksi. Minulla lähinnä tulee mieleen sateenkaarihallituksemme, joka ei monivärisyytensä takia saa mitään aikaseksi.

Tiedän toki kysymyksen liittyvän tavalla tai toisella homoihin ja lesboihin; millä tavalla, on jäänyt epäselväksi. Päivänselvää sitävastoin on, että asia on in. Lapsetkin huorittelevat ja homottelevat toisiaan, vaikka eivät tiedä mitä se tarkoittaa. Luulen etteivät kaikki aikuisetkaan.

No minä ainakaan en ole homo. Tiedän sen siksi, että ystäväpiiriini  kuuluu aitoja sellaisia. He ovat  tavallista fiksumpia. Lieneekö syy siinä, että ovat saaneet varoa ominaispiirrettään. Sellainen panee ajattelemaan eikä se ole kenellekään pahaksi.  Ei täällä tietääkseni ketään ole vankilaan pantu homoudesta. Eihän Suomessa eroteta edes pappeja kirkosta, vaikka väittävät ettei Jumalaa ole. Mistä he tietävät ettei ole. Einsteinkaan ei mennyt sellaista väittämään. "Jumala ei pelaa noppaa", hän sanoi.

Minä kuulun kirkkoon ja journalistiliittoon. En ole eronnut eikä kummastakaan ole potkittu pois. Mihinkään taiteilijaseuraan tai -matrikkeliin en kuulu. Olen kuulunut, mutta nimeni on pyyhkiytynyt jostakin syystä pois. Soitin Suomen taiteilijaseuraan kysyäkseni, miksi he olivat poistaneet nimeni taiteilijamatrikkelista. Haluan vain tarkistaa onko se tapahtunut vahingossa vai tarkoituksella.

Sihteeri ei tiennyt. Hän kehotti minua laittamaan anomuksen ja pyytämään suosituksen joltakin pätevältä taholta. Kysyin keneltä minä voisin hakea suositusta. Hän sanoi, että esim. Oulun taiteilijaseuralta. Olin seuran perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja, mutta nimeni on kadonnut heidänkin jäsenluettelostaan. Koetin valistaa, että nykyisin näkee yhtä ja toista taiteilijoiden tekemisistä netistä. Ehkä kuitenkin poistan kotisivuiltani Taiteilijamatrikkelin osoitteen, olisiko parempi niin?

On se parempi niin, sanoi sihteeri. Olimme molemmat helpottuneita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti